Elopainosta

Wikipedian mukaan:

Elopaino tarkoittaa elävän eläimen massaa. Se määritetään yleensä punnitsemalla.

Juu, tää "eläin" painoi joulukuussa, tarkalleen ottaen 11.12.2013 70,2 kg (aamupaino). Ruokavalio ja treenaus alkoivat 13.12.2013 ja siitä lähtien viikossa on ollut yksi herkkupäivä. Hyvin oon siitä pitänyt kiinni.

Tänään 26.2.2014 aamupaino oli 61,4 kg. Se on 8,8 kiloa vähemmän kuin 11 viikkoa sitten. Insinöörinä tuo pitää vielä  muuttaa prosenteiksi eli 12,54 % olen pudottanut painostani. Toivottavasti myös rasvaprosentti on muuttunut alkumittauksesta, jolloin se 31,6 %!

Alla pari kuvaa, joiden välillä ei ole 11 viikkoa, vaan reilut 6 viikkoa, josta saattaa kuvitella, miltä olenkaan näyttänyt 11.12.2013 :)

Kevyempi viikko

                                                                       Karvakorvan viiden kilsan aamulenkki takana ajassa 33.48

Tänä aamuna silmiini osui SykeSport.fi:n sivuilta:
Näin paljon sinun pitäisi oystyä punnertamaan
ja testatahan sitä piti samantien: 27 toistoa onnistui jo puolessa minuutissa, siis naisten punnerruksia, joten tämä testi oli nähty. Omaksi tavoitteeksi voisi asettaa tuon 27 miesten punnerrusta minuutissa :)

Seuraavaksi pitikin testata myös tuo kyykkykunto:
Näin monta kyykkyä sinun pitäisi pystyä tekemään
47 syväkyykkyä minuutissa onnistui, joten siinäkin ollaan tasolla "Erinomainen". Niin ylpeä itsestäni!

Edellinen viikko taisi olla niin henkisesti kuin fyysisesti rakempi viikko, koska tällä viikolla se on näkynyt väsymyksenä ja ei-niin-innostuneena-treenifiiliksenä. Koko viikolla oli jopa kolme lepopäivää, treenien ajoittuessa seuraavasti:
Maanantai: Lepo
Tiistai: Rinta, olkapäät ja ojentajat + CrossFit keskivartalo
Keskiviikko: Lepo
Torstai: Aamulenkki
Perjantai: Lepo ja HERKKUPÄIVÄ
Lauantai: Aamulenkki + jalat ja vatsat
Sunnuntai: Aamulenkki + selkä ja hauikset

Tämän viikon suunnitelma:
Maanantai: Lenkki (toteutui jo :))
Tiistai: Rinta, olkapäät ja ojentajat + CrossFit keskivartalo
Keskiviikko: Aamulenkki
Torstai: Jalat ja vatsat
Perjantai: Selkä ja hauikset
Lauantai: Aamulenkki ja HERKKUPÄIVÄ
Sunnuntai: Lepo

 

Ruokavaliosta

PT:n mulle tekemä ruokavalio on paleo tyyppinen/pohjainen ruokavalio, josta voi lukea lisää esimerkiksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paleoruokavalio ja
http://www.helsinkipaleo.com/aloita-tasta/.
Mun ruokavaliossani tosin ainakin vielä on maitotuotteita, koska ihan paras päivän herkku on rahka marjoilla ja stevialla.

                                Ei ehkä se herkullisimman näköinen annos, mutta niiiiiin hyvää!

Aamupalaan mulla kuuluu munia, kalkkunaa ja kasviksia, sekä marjoja sikäli mikäli ne muistan ja ehdin syödä :) Tuossa kahvin päällä lilluu neisytkookosöljyä, joka siis löytää mun kahvin sekaan aina, kun en noita munia väännä munakkaaksi, jolloin öljy menee pannulle. Yllättävää kyllä tuo kahviöljyseos on hyvä makuista, kahvin kitkeryys poistuu öljyn myötä.

 

 

Pillereille tuli vihdoin hankittua oikein dosettikin.

                             Aamun voimajuoma koostuu näistä ja takuuvarmasti toimii myös vatsa.

Päivän vitamiinit siistissä rivissä

Yksi tärkeimmistä ruokavalioon kuuluvista elementeistä on vesi, jota mulla onkin mukana aina ja joka paikassa, joten muutama vesipullokin pitää olla. Suositeltu vesimäärä päivässä on 3-5 litraa, joten ihan muutaman kerran saa pulloja olla täyttämässä.

Lounaalla, varsinkin töissä, syön usein salaatin kanalla tai kalalla ja päälle rouskuttelen porkkanoita. Päivälliseen kuuluu sitten enemmän hiilihydraatteja eli mukana on perunaa, bataattia tai riisiä. Ja mulle uutena ihanuutena on uunikasvikset, esim. punajuurta, porkkanaa, sipulia, lanttua ja bataattia uuniin paloiteltuna, lisäksi salaattia ja kanaa/naudanlihaa/kalaa. Nam, nam!

Joka viikko mulla on ollut herkuttelupäivä, jolloin oon syönyt ihan mitä huvittaa, usein se on kuitenkin ollut normaalin ruokavalion päälle karkkia lauantai-iltaisin. Eikä viikolla juurikaan ole mielitekoja, kun päivän ruokailut on suunniteltu ja annosteltu valmiiksi, eikä nälkä edes tule ennen seuraavaa ruokailua.

Parin viikon päästä Hämeenlinnassa on Sami Sundvikin  ravintoluento "Urheilijan optimaalinen ravinto", jota kuuntelemaan ollaan menossa miehen kanssa yhdessä, vaikka ei taida tuo toinen osapuoleni olla ihan niin innostunut asiasta kuin minä :) Samista voi lukea lisää osoitteessa: http://samisundvik.com/. PT tuota suositteli ja blogiin tutustuttuani aattelin, että voisinkin käydä kuuntelemassa Asiaa.

Tämän viikon hankintoja:

Alusta asti on mukana on ollut salitreenin jälkeinen palautusjuoma Whey+, mutta nyt pari viikkoa sitten uuden saliohjelman myötä lisättiin myös aminohappoja (Super Natural) ennen treeniä, glutamiinia treenin aikana ja jälkeen.

Tässä ruokavaliossa on koko ajan ollut se hyvä puoli, ettei nälkä ole koskaan, eikä myöskään heikotuksen tunnetta ole tullut nyt menneen kahden kuukauden aikana kuin kerran ja silloinkin nousi parin päivän päästä kuume eli ilmeisesti heikotus oli vain kropan ilmoitus siitä, että pitäisi ottaa vähän iisimmin.

Tulostahan ruokavalio ja treeni yhdessä on tuonut kiloissa miinus kahdeksan, sentttejä en ole mittaillut, mutta koko ajan on saanut kaivaa esiin niitä vähän pienempiä vaatteita. Uusia vaatteita en aio kyllä ennen kesää hankkia, tiedä mihin muutoksiin tää kroppa vielä pystyy.

Uusi saliohjelma tuo treeni-intoa

Viime lauantaina sen sitten sain eli uuden saliohjelman. Heti harmitti, kun sunnuntai oli suunniteltu lepopäivä. Jaa miksi? Nooh, oli ajatuksissa juhlistaa tipattoman tammikuun päättymistä. Ja juhlistinhan sitä, kolmella siiderillä, ei uponnut enempää. Ehkä siksi, että illan aikana tankkasin myös herkuilla, jotka ajoivat ohi alkoholihimon :) Ei haittaa, jätetään se alkomaholi oikeisiin juhlahetkiin, tissuttelu sucks, treeni rocks :) Mutta siis siihen treeniin: ensimmäiset seitsemän viikkoa treenattiin kahdella erilaisella salitreenillä koko kroppaa. Uusi ohjelma on kolmijakoinen:

1. Jalat ja vatsat
2. Selkä ja hauikset
3. Rinta, olkapäät ja ojentajat

Voi sitä iloa ja riemua, kun pääsin maanantaina salille uudella ohjelmalla ensi kertaa, en meinannut housuissa pysyä :) Ei haitannut, vaikka sali oli täynnä, eikä mihinkään laitteeseen päässyt odottamatta. Eikä haitannut vaikka bodarit mulkoili, kun varasin penkin pienen pienillä painoilla tehtävää penkkitreeniäni varten. Joo, siinä painaa melkein lukot enemmän kuin painot, hah! Treenin jälkeen tunnelma olikin odottava: tuntuuko missään? Ja tuntuihan se, kiva tunne!

Tiistaina ja keskiviikkona käytiin Pultin kanssa normiaamulenkkijuoksut 4 kilsaa, joka alkaa olla liiankin iisibiisiä, , mutta se on mun ja Pultin laatuaikaa <3 Keskiviikkopäivänä tuntui kurkussa kipua, ei meinannut pystyä vettä juomaan (sitähän siis uppoo päivittäin vähintään kolme litraa) ja päätös oli helppo: torstai on välipäivä treenistä. Ja sittenhän se oli myös koulusta, kun opiskelukaverin kanssa päätettiin harjoittaa etäopiskelua, joka oli huomattavasti tehokkaampaa tässä tapauksessa kuin siellä koulussa yhdessä istuminen. Luultavasti sain tehtyä ja opittua enemmän puolessa toista tunnissa kuin ne siellä koulussa koko illan aikana.

Perjantaiaamuna olikin sitten treenit personal trainerini kanssa. Pia ehdotti crossfit-treeniä, mutta olin ajatellut, että haluan käydä yhdessä läpi uudesta treeniohjelmasta selkäpäivän ja niinhän me tehtiin. Nyt siis tiedän, että ensi viikolla on rankka crossfit-treeni edessä, pelon sekaisin tuntein ensi viikkoon. Selkätreeniini kuuluu leuanveto, niin ensimmäinen ajatukseni oli, että juu-ei onnistu millään. Mutta pienin apuvälinein eli kuminauhalla tuo leuanveto voi jossain vaiheessa onnistua jopa omalla elopainolla :) Hyvinkin pian, malttamattomana ihmisenä, sitä varmasti jo kokeilen :) Lisäapuvälineitä ostoslistalleni tuli treenin aikana muutakin:

1. Salihanskat, ettei tule rakkoja ja hiertymiä. Joskus on sellaiset ollutkin, mutta ehkä päivittäminen 2000-luvulle on kohdallaan.
2. Vetoremmit, kun jaksais, mutta kun ranteet ei pysty, vaan alkaa pakottamaan. Pääsin Pian kanssa kokeilemaan ja ihan ehdoton ostos ensitilassa.
3. Se vyö, varsinkin kyykkämiseen. Jostain syystä tämä on ollut mun hankintalistassani viimeisimpänä aina, koska mä oon pitänyt noita vöitä bodareitten hassutuksena :)

Ensi viikolla siis shoppailemaan. Sitten voi taasen todeta, että palkka tuli ja meni eli pikaisesti vaan käväisi siellä pankkitilillä

Tämän päivän treeni olikin sitten juoksua. Ihan se normi neljän kilsan aamulenkki Pultin kanssa oli suunnitelmissa, mutta kun juoksu heti alusta alkaen kulki, niin Pultti jäi kotiin siinä alle viiden kilsan jälkeen ja matka jatkui. Reilut kymmenen kilsaa oli loppu tulema: 10,24 km ja 1 h ja 8 min eli sellaista 9 kilsan tuntivauhtia, mikä on ollut suunnitelmissa pitää yllä myös silloin puolikkaalla. Ja fiilis mitä parhain, vaikka räntää tuli, tuulikin vain sopivasti viilensi.

Huomenna vielä jalat ja vatsat salilla, niin tämän viikon treenit on kasassa: kolme juoksutreeniä ja kolme salitreeniä.

Tästä se alkaa tai oikeastaan jatkuu

Syksyllä kesäloman jälkeen puri tosiaan juoksukärpänen. Tuli siinä sitten heti juostua myös se perinteinen Cooperin testi tuloksella 2070 metriä, mikä on hyvä tulos tällaiselle 36-vuotiaalle naiselle, ainakin puolustusvoimien taulukon mukaan:

Juoksulenkit alkoivat syksyllä rakkaan Pultti-koirani kanssa, jolloin tahti ei liian kovaksi päässyt. Sellaista neljän kilometrin lenkkiä reiluun puoleen tuntiin mentiin. Minä nautin niistä huomattavasti enemmän kuin tuo muiden koirien hajuista tykkäävä uros rottweilerini <3 Edelleen mennään samaa lenkkiä, mutta nyt jo alle puolen tunnin :) Pultin maksimilenkiksi hölkäten on muodostunut tuollainen 6,7 kilometrin lenkki. Itse olen pisimmillään juossut 12 km.

Siinä syksyn aikana sitten tuli ensin idea juosta se kymppi, mutta kun sekin sitten meni rikki aika nopeastikin, niin puolikashan siinä tuli mieleen. Kestävyyttähän tästä naisesta löytyy, sinnikkyydestä puhumattakaan. Kävellen sitten vaikka maaliin, jos ei juosten jaksa.

Olihan siinä juoksussa kunnon kohotuksen lisäksi ideana saada hiukan tuota elopainoa takaisin hallintaan. Vuosi sohvaperunana oli tuonut kilojakin. Mutta ne kilot ei omin avuin ihan lähtenytkään, vaan piti miettiä jokin muu ratkaisu. Ratkaisu oli tässä kohtaa oma personal trainer.

Joulukuun alussa tavattiin Pian kanssa ja puolesta välistä se sitten starttasi: puolen vuoden sopimus kunnon kohottamisesta ja kiinteytyksestä tehtiin. Hetkeäkään en ole katunut. Sain ruokaohjelman ja treeniohjelman, joita pilkun tarkasti lähdin noudattamaan, vaikka edessä olikin joulu. Jouluaatto ja joulupäivä menikin herkutellessa, mutta siitä lähtien onkin viikossa ollut vain yksi herkuttelupäivä. Eikä alkoholiakaan ole tullut nautittua kuin kaksi kertaa koko aikana. Kiloja on karissut seitsemän.

Niin, se H-hetki on Hämeenlinnan Kaupunkimaratonilla 19.7.2014. Siihen asti treenataan, joten tervetuloa seuraamaan edesottamuksiani!